Mitä puhut itsellesi?

Mitä tarinaa toistat? Miten puhut itsellesi?

Tiedätkö, että siinä käy juuri niin kuin kerrot? Vahvistat uskoasi, että näin on ja se todennäköisesti toteutuu.

Näinkö puhut itsellesi?

”En osaa, tämä on vaikeaa”.

Näin on jos näin kerrot itsellesi. Ja onko se itse asiassa vaikeaa? Oletko uskaltanut kokeilla vai edes yrittänyt? Vain onko joku muu joskus sanonut ”se on vaikeaa” ja jatkat muiden mukana toistamassa asiaa sen kummemmin pysähtymättä miettimään, että onko asia oikeasti noin?

Jos sanot usein ”en osaa” tai ”se ei ole mahdollista”, tämä juttu kiinnostaa sinua taatusti – käyttämäsi sanat nimittäin muokkaavat aivojasi.

Tiesitkö, että käyttämäsi sanat vaikuttavat onnellisuuteesi?

Tämä ei ole enää vain positiivisuushörhöjen liian lämmintä löpinää, vaan tieteellinen fakta, jonka takana seisoo kaksi maailman tunnetuimmista neurotieteilijöistä, Andrew Newberg ja Mark Robert Waldmen.

– Yhdellä sanalla on vaikutusvoimaa niihin geeneihin, jotka säätelevät fyysistä ja emotionaalista stressiä, he kirjoittavat Words can change your brain -teoksessaan.

Positiiviset sanat vaikuttavat aivojen frontaalilohkoon ja saavat sen toimimaan tehokkaammin, jolloin aivojen oikean ja väärän erottava alue kehittyy.
Tuloksena on, että olet motivoituneempi ottamaan elämäsi paremmin haltuun ja tiedostat vastuusi omista elämänvalinnoistasi.

Lisäksi Newberg ja Waldmen lisäävät, että positiivisten sanojen käyttäminen voi muokata päälaenlohkon toimintoja. Tämä alue aivoissa vastaa siitä, miten näemme itsemme ja muut – jos näemme itsemme positiivisessa valossa ja käytämme lisäksi positiivisia ilmaisuja, näemme hyvää myös muissa.

Negatiivinen itsekuva ja negatiiviset ilmaisut puolestaan toimivat päinvastoin tehden meistä epäluuloisia kanssaeläjiämme kohtaan.

Positiivisilla sanoilla hallitset kiukkukohtauksiasi paremmin?

Mutta entä, jos käytät jatkuvasti negatiivisia ilmaisuja?

Miesten mukaan ne aktivoivat pelkotiloista vastaavaa osaa aivoissa, mikä nostaa stressihormoneja kehossasi.

Runsas negatiivisuus aiheuttaa ärtyneisyyttä, koska stressihormonit ottavat vallan kehossasi.

Vaikka pieni stressi on hyväksi, liiallinen stressi aiheuttaa useita terveysongelmia niin fyysisesti kuin henkisestikin.

Tiedemiehet ottavat kantaa myös kiukkukohtauksiin – tiedäthän ne hetket, kun sanot vihaisena asioita, joita toivot jälkeenpäin ettet olisi sanonut? Ilmiö johtuu siitä, että kun käytämme vihaisia ilmaisuja, ne osin sulkevat loogisesta ajattelusta vastaavia osia etulohkossamme ja niin kutsuttu taistele tai pakene -osa meissä ottaa vallan.
Myös tältä ilmiöltä voi pelastautua käyttämällä enemmän positiivisia ilmaisuja, sillä niiden avulla pystymme pysymään loogisina, vaikka olisimmekin tunnekuohujen vallassa.

Nyt vain rohkeasti sanomaan ”Minä uskallan / Minä osaan” ja sitten toimeksi.

Rohkeus palkitaan. Harvemmin sitä vanhana kiikkustuolissa on tullut arvostettua sitä että ei uskaltanut. kun naapuri kertoi sen olevan vaikeaa.
Huumoria elämään ja positiivisuuden voimalla eteenpäin! Kyl sie pystyt siihen!

Tule juttelemaan mukavia NettiMatchiin 6.2. Se on vähän kuin pikadeitti.

Testaa tunnelukkosi

Testaa tunnelukkosi.

Käsittele negatiiviset tunteesi, älä torju niitä. Löydä itsellesi sopiva tapa käsitellä niitä. Juttele esim ammattilaiselle, joka voi ohjata sinua ajattelemaan uudella tavalla. Liiku ja ravistele kun tuntuu pahalle. Anna tilaa hyvälle. Pikkuhiljaa käännät elämääsi positiivisemmaksi ja sitten kun puhut, niin puhu kauniisti niin itsellesi kuin muillekin. Kun haasteita tulee, niin käsittele ne heti torjumatta niitä. Positiivinen elämä ei tarkoita kielteisten asioiden torjumista, vaan käsittelyä ja siirtymistä eteenpäin. Ilman, että jää jumiin.

Inspiksen lähde: mtv