Sinkkuelämästä, deittailusta ja iästä – kirjoittajana 34-vuotias nainen, joka on nähnyt tarpeeksi profiilikuvia ”nuorekkaista” miehistä
Ei enää 30 vuotta leskenä – sinkkuelämän raadollinen totuus
Aloitetaan tylsästä mutta tärkeästä faktasta: suomalaiset miehet kuolevat tilastollisesti aikaisemmin kuin naiset. Ero on vuosia, ei kuukausia.
Ja kun tähän lisätään se ikivanha kaava, jossa mies etsii itseään nuorempaa kumppania – usein reilustikin – lopputulos on yksinkertainen matematiikka: nainen jää pitkäksi aikaa leskeksi.
Ja tässä kohtaa moni sinkkunainen kysyy ihan oikeutetusti: miksi ihmeessä kukaan haluaisi allekirjoittaa tämän diilin?
Deittipalstojen raadollinen totuus
Olen sinkkuna kokeillut lähes kaikkea deittisovelluksista sinkkutapahtumiin, ja yksi asia toistuu: mitä vanhempi mies, sitä useammin hän etsii nuorempaa. Ei aina, mutta usein.
Profiilissa lukee ”nuorekas”, ”aktiivinen”, ”elämäniloinen” – ja kuvassa on ikäisekseen todella hyvin säilynyt, urheilullinen mies rannalla, ilman paitaa, poseeraamassa auringonlaskussa.
Kuva on varmaankin aito. Mies on varmasti hyväkuntoinen. Mutta 34-vuotiaana katson sitä kuvaa ja näen silti vanhemman miehen. En pahalla – ihailen sitä, että ihminen pitää itsestään huolta. Mutta se ei muuta sitä tosiasiaa, että olemme eri elämänvaiheissa, ja että tilastot ovat tilastoja: keskimäärin hän lähtee ensin.
En etsi itselleni nuorempaa miestä. En edes vanhempaa. Etsin suunnilleen samanikäistä kumppania – ja silti deittipalstoilla saan viestejä 50-vuotiailta miehiltä, jotka vakuuttavat olevansa ”sisältä 30”. Sisältä ehkä, mutta tilastokeskus ei tee poikkeuksia sisäisen iän perusteella.
Miksi tämä ei enää toimi? Se sinkkuelämän raadollinen totuus
Ennen vanhaan naisen kannatti etsiä itseään vanhempi ja vakaammin toimeentuleva mies. Se toi taloudellista turvaa, asemaa, jonkinlaisen takuun siitä, että lapset ja koti olivat turvattu. Leskeys oli hinta, jonka moni nainen maksoi hyvin tietoisesti – koska vaihtoehtoja ei juuri ollut.
Mutta millainen tilanne on nyt?
Nykypäivän sinkkunainen käy töissä, maksaa oman asuntolainansa ja rakentaa oman eläketurvansa.
Vanhempi mies ei enää tuo mukanaan sitä samaa taloudellista turvaa kuin ennen – koska sitä turvaa ei enää tarvita samalla tavalla.
Jäljelle jää lähinnä riski: pidempi yksinäisyys elämän loppupuolella, hoivavastuu ja se sama vanha kaava toistumassa yhä uudelleen.
Ei ihme, että moni sinkku alkaa kyseenalaistaa koko asetelman.
Sinkkutapahtumat ovat toista maata
Mielenkiintoista on, että kun siirrytään deittisovelluksista oikeisiin sinkkutapahtumiin, koko dynamiikka muuttuu.
Kasvokkain, tekemisen tai lasillisen äärellä, ikä ei ole enää se ensimmäinen ja ainoa suodatin.
Persoona, huumorintaju ja se, miten toinen kohtelee tarjoilijaa, kertovat enemmän kuin syntymävuosi.
Toki – ikä näkyy heti, sille ei voi mitään.
Mutta sinkkutapahtumissa siitä ei tehdä koko keskustelun aihetta samalla tavalla kuin sovelluksen swipe-näkymässä, jossa ikäluku on ensimmäinen ja usein ainoa asia, jonka perusteella toinen suodattaa sinut pois.
Ehkä juuri siksi moni sinkkunainen kokee sinkkutapahtumat helpommiksi kuin loputtoman swaippailun. Siellä ei tarvitse kilpailla profiilikuvan valaistuksen kanssa – riittää, että on läsnä omana itsenään.
Aika ravistella vanhoja käsityksiä
Meidän on aika päivittää käsitys siitä, mitä sinkkuna eläminen ja parisuhteen etsiminen 2020-luvulla tarkoittaa.
Nainen ei enää tarvitse elättäjää. Mies ei enää ole automaattisesti se, joka tuo turvan.
Ja ikäero, joka ennen näytti järkevältä valinnalta, näyttää tilastojen valossa yhä useammin riskiltä – riskiltä viettää kymmeniä vuosia yksin sen jälkeen, kun kumppani on poissa.
En kirjoita tätä katkerana enkä miehiä syyllistäen.
Ymmärrän kyllä, miksi vanhempi mies haaveilee nuoremmasta – se on inhimillistä ja osittain myös biologiaa.
Mutta yhtä lailla on inhimillistä, että nainen alkaa laskea toisin.
Että 34-vuotias sinkku miettii, haluaako hän todella allekirjoittaa sopimuksen, jossa parhaassa tapauksessa saa muutaman hyvän vuosikymmenen ja sen jälkeen vuosikymmenen tai kaksi leskeyttä.
Sinkkuna kohti yhteistä tulevaisuutta
Sinkkuna eläminen ei ole epäonnistumista, eikä sen tarvitse tarkoittaa kompromissien tekemistä vanhojen kaavojen mukaan.
Jos etsit kumppania, etsi joku, joka kulkee suunnilleen samaa matkaa kanssasi – ei joku, jonka matka on jo puolivälissä, kun sinun on vasta alkamassa.
Ja jos joku vanhempi herra lähettää sinulle viestin ”olen sisältä paljon nuorempi” – voit hymyillä ystävällisesti ja kertoa, että tilastokeskus ei valitettavasti tunnista sisäistä ikää.
Ei enää 30 vuotta leskenä – sinkkuelämän raadollinen totuus
Oletko sinäkin sinkku ja tunnistatko tämän ilmiön? Jaa kokemuksiasi kommenteissa – ja jos olet vielä epäileväinen sinkkutapahtumien suhteen, kannattaa kokeilla itse. Ikä ei katoa mihinkään, mutta ainakin siellä pääsee näkemään enemmän kuin yhden hyvin valaistun rantakuvan.
