Miksi deittisovellukset eivät toimi?

Tutkimus saa sinut sytyttämään deittiappisi tuleen. Mitä deittisovellukset ei halua sinkkujen tietävän?

Miksi deittisovellukset eivät toimi?

Deittisovelluksista on tullut kuin purukumista. Mitä enemmän niitä pureskelemme, sitä epäsuotuisammiksi ne muuttuvat. Valitettavasti ne eivät ole katoamassa. YouGov.comin tuoreen tutkimuksen mukaan Yhdysvalloissa kolmannes sinkuista käyttää nykyään deittisovellusta kumppanin löytämiseen (vastaavaa dataa ei löytynyt Suomesta).

Mutta samalla kun käyttäjät nyrjäyttävät peukaloitaan pyyhkäisemällä, he ovat myös valmiita heittämään puhelimensa lasi-ikkunan läpi. Pew Research Centerin vuonna 2020 tekemän tutkimuksen mukaan vain 57 prosenttia käyttäjistä raportoi deittisovellusten ”yleisesti ottaen myönteisistä kokemuksista”.

Entä jos ravintolalla olisi vain 57 prosentin suosio? Voisit olettaa, että ruoka on kauheaa tai palvelu huonoa. Miksi siis käytämme edelleen tuotetta, jonka menu on surkea ja palvelu huonoa?

Uusin tutkimus antaa vastauksia.

Vastuullisuutta ei ole.

Vaikka Bumblen kaltaiset sovellukset ilmoittivat 38 prosentin liikevaihdon kasvusta, et löydä tietoja siitä, kuinka moni ihminen poisti sovelluksen, koska löysi todellisen rakkauden. Ne vain mainostavat hehkuvia väitteitä ”mätseistä”.

Ja ”mätseillä” ne tarkoittavat kahta ihmistä, jotka pyyhkäisevät toistensa profiilia oikealle. Kaksi koiraa voi haistella toistensa takapuolta, mutta se ei tarkoita, että ne pitäisivät toisistaan.

Tietenkin monet sinkut käyttävät deittisovelluksia vain seurusteluun, mutta suurin osa käyttää deittisovelluksia silti parisuhteen löytämiseen.

Miksi deittisovellukset eivät siis mainosta avioitumisprosenttiaan? Miksi Tinder väittää ”55 miljoonaa mätsiä” eikä ”X % käyttäjistä löysi kumppanin”? Ja sitten on vielä Hinge, jonka imarteleva mainoslause on ”The dating app designed to be deleted”. Ihanko totta? Okei, Hingen kehittäjät, kuinka moni sitten poisti sen?

Tärkein syy siihen, miksi nettideittailussa vältetään vastuuvelvollisuus, on ilmeinen eturistiriita. Nettideittisivustot eivät halua, että poistat sovelluksen, koska ne eivät tienaa rahaa, kun ne menettävät asiakkaita.

Deittisovellukset ovat kuin paskoja avioeroasianajajia. Mitä pidempään he vetävät hommaa, sitä enemmän rahaa he tienaavat. Ja avioerosta puheen ollen…

Jos tapaatte netissä, eroatte todennäköisemmin.

Jos tapasit netissä, minulla on sinulle huonoja uutisia – olet todennäköisemmin pyyhkäisemässä suhteestasi vasemmalle.

Eräässä vuonna 2014 tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että verkossa tavanneet parit erosivat neljä kertaa todennäköisemmin kuin offline-parit. Aluksi epäilin tätä tutkimusta, koska deittisovellukset ovat muuttuneet niin paljon viimeisten seitsemän vuoden aikana. Vuonna 2014 deittisovellukset käyttivät vielä matching-algoritmeja, pyyhkäisy ei ollut yhtä suosittua, ja Bumblea (ainoa sovellus, jossa naiset valitsevat ensin miehet) ei ollut olemassa ennen vuoden 2014 loppua.

Vuonna 2021 tehty tutkimus kuitenkin tuki näitä vanhempia havaintoja, paitsi että tämä tutkimus oli synkempi. Marriage Foundationin tutkijat havaitsivat, että pariskunnat, jotka tapasivat verkossa, eroavat kuusi kertaa todennäköisemmin. Yli 2000 vastaajasta 12 prosenttia pareista, jotka tapasivat verkossa, erosi kolmen ensimmäisen vuoden aikana verrattuna vain kahteen prosenttiin pareista, jotka tapasivat ystävien tai perheen kautta.

Et tarvitse toista kirjekaveria.

Olemme kaikki kokeneet saman. Mitä kauemmin odotatte henkilökohtaista tapaamista, sitä epätodennäköisemmin muodostatte rakkaussuhteen. Tämä johtuu osittain kirotusta mielikuvituksestamme. Ajan myötä rakennamme henkilön mielessämme, eikä todellisuus pysty kilpailemaan sen kanssa.

Ja sitten jotkut käyttäjät käyttävät virtuaalista vuorovaikutusta välttääkseen tapaamisen. Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että sosiaalista ahdistusta esiintyy enemmän ihmisillä, jotka käyttävät deittisovelluksia tavatakseen muita. Valitettavasti, jos pelkäät henkilökohtaisia suhteita, deittisovellus antaa sinulle mahdollisuuden piiloutua sohvallesi loputtomiin.

Samassa tutkimuksessa todettiin myös, että nettideittailijat ovat alttiimpia pakonomaiselle käytölle. Deittisovelluksen parissa vietetään keskimäärin 90 minuuttia päivässä. Se on käytännössä kokopäivätyö. Kun yhä useammat nettideittailijat tottuvat loputtomaan tekstailuun, he voivat lykätä henkilökohtaista tapaamista. Valitettavasti, jos haluat löytää kumppanin, sinun on lopulta tavattava.

Mutta ennen tapaamista on Google stalk…

Se muuttaa luonnollisuutta.

Yksi deittisovellusten monista sudenkuopista on se, että ne helpottavat vääränlaista esiseulontaa. Ajattele, milloin viimeksi näit kuuman miehen/tytön baarissa. Ensisilmäyksellä et tiedä hänen ammattiaan, kotikaupunkiaan, poliittista suuntautumistaan tai sitä, kuinka ison kalan hän osaa pyydystää… kunnes kysyt.

Tosielämässä yksityiskohdat paljastuvat hitaasti. Ja joistakin yksityiskohdista tulee sopimuksen rikkovia vain, jos ne paljastetaan liian pian. Minulla on esimerkiksi yksi tyttöystävä, joka googlaa miehen nettovarallisuuden ennen jokaista treffejä ja vaatii, että hän tapailee vain yli kaksimetrisiä miehiä. Jos hän kuitenkin tutustuisi toiseen ihmiseen rauhassa, näillä pinnallisilla yksityiskohdilla ei olisi niin paljon painoarvoa.

Vielä hälyttävämpää on se, että Match.com-ryhmän tekemässä tutkimuksessa kysyttiin käyttäjiltä, miten he arvioivat potentiaalista rakkautta ennen ensitreffejä. Suosituin vastaus: 42 prosenttia sanoi, että sosiaalisen median kautta.

Miten jouduimme tähän sotkuun? Ihmiset eivät ole heidän sosiaalisen median syötteensä. Sosiaalinen media on kuratoitu versio jonkun elämästä, joka ei kuvasta hänen todellista luonnettaan.

Monet saavat liikaa torjuntaa.

Sinkuilla on niin paljon valinnanvaraa deittisovelluksissa, että he etsivät syytä hylätä joku ennen kuin etsivät syytä hyväksyä joku. Kun aloitat minkä tahansa pyrkimyksen negatiivisella ennakkoluulolla, päädyt todennäköisemmin siihen.

Toisaalta tutkimukset osoittavat, että kun saamme jatkuvasti negatiivista palautetta, siitä tulee uskomuksiamme. Monet vähemmän suositut käyttäjät saavat vain vähän osumia, ja tämä hylkääminen voi tuhota itseluottamuksesi.

Et ole yhtä ylpeä rakkaustarinastasi.

Häissä kysyn aina pareilta, miten he tapasivat. Parit, jotka tapasivat netissä, hymyilevät minulle aina lammasmaisesti ja antavat välttelevän vastauksen. Vaikka nettideittailusta on tullut entistä hyväksyttävämpää, monet ihmiset häpeilevät yhä kumppaninsa tapaamista teknologian avulla.

Sitä vastoin ihmiset, jotka tapasivat offline-säteellä. He eivät malta odottaa, että pääsevät kertomaan ”miten tapasimme” -tarinaansa.

Valitettavasti tuo tapaamistarina voi ennustaa, eroatteko vai pysyttekö yhdessä. Psykologi John Gottman havaitsi tutkimuksessaan, että pariskunnat, joilla oli negatiivinen tarina, erosivat todennäköisemmin kuin pariskunnat, joilla oli optimistinen tarina.

Ensikohtaamisen muistot sementoivat kertomuksen mieleemme. Mutta jos tämä perusta on negatiivinen, talo romahtaa.

Siinä on liikaa petosta.

Kirjoitin hiljattain artikkelin ilmiöstä, jota olen kutsunut nimellä ”fishcatting” eli yrityksistä todentaa jonkun houkuttelevuus ja estää ”catfishing” pyytämällä lisäkuvia.

Sain jonkin verran vastakaikua kommentoijilta, jotka väittivät, että selfie-pyynnöt johtuivat verkkohuijauksen määrästä. Tunnen kyllä myötätuntoa niitä ihmisiä kohtaan, jotka ovat joutuneet catfishingin kohteeksi. Ja ymmärrän, että sitä tapahtuu usein. En voi kertoa, kuinka monta kertaa olen kävellyt ovesta sisään ensitreffeillä, ja ensimmäiset sanat miehen suusta ovat olleet ”Luojan kiitos. Näytät kuviesi näköiseltä.” Noloa.

Silti vaikka olen käynyt miehen kanssa useita puhelinkeskusteluja, tekstiviestitellyt viikkoja ja antanut sukunimeni Googleen, miehet pyytävät silti selfieitä. Botti ei voi puhua puhelimessa, ja koska minulla on digitaalinen jalanjälki, yksinkertainen Google-haku osoittaa, etten ole venäläinen morsian.

On vain yksi syy, miksi ihmiset pyytävät selfieitä sen jälkeen, kun he ovat puhuneet jonkun kanssa ja tehneet tavanomaisen Google-kyttäämisen – he haluavat varmistaa, ettet lähetä liian imartelevia kuvia. Tämä tarve tutkia jonkun ulkonäköä profiilin ulkopuolella voi vaikuttaa pinnalliselta ja vainoharhaiselta – toinen kauhea tapa aloittaa romanssi.

Catfishing voi luoda epäluottamusta, mutta niin tekee myös fishcatting. Jos haluat löytää rakkauden, sinun on aloitettava hyvässä uskossa.

Valinnan paradoksi” ei ole mikään vitsi.

Psykologi Barry Schwartz nimitti ensimmäisenä valinnan paradoksin tai valintojen ylikuormituksen. Tutkimuksissaan Schwartz havaitsi, että kun ihmisille annetaan liikaa vaihtoehtoja, he ovat todennäköisemmin tyytymättömiä lopulliseen päätökseen.

Schwartz käytti tutkimuksessaan alun perin hillovalintoja, mutta valinnan paradoksi toteutuu myös nettideittailijoiden kohdalla. Monille vaihtoehtoja on liikaa. Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että käyttäjät, joilla oli eniten vaihtoehtoja deittisovelluksissa, olivat epätodennäköisimmin tyytyväisiä kumppaneihinsa. Tutkijat arvelivat, että ”ruoho on aina vihreämpää” -ajattelu saa ihmiset pelkäämään väärän valinnan tekemistä.

Ja jotkut kieltäytyvät tekemästä valintaa. Valinnan paradoksi johtaa sitten kytkentäkulttuuriin.

Hookup-kulttuuri on ristiriidassa parisuhteen löytämisen kanssa.

Tiedän, että saan vielä kuulla, että annan tavallisen vanhan naisen neuvon, mutta pariskunnat makaavat yhdessä aivan liian aikaisin. (Ja sanoin ”pariskunnat”, en naiset.)

Valitettavasti deittisovellukset ruokkivat hookup-kulttuuria. Deittisovelluksessa kaikki ovat yhtä helposti saatavilla kuin pikaruokavalion tuotteet.

Mutta intiimin yhteyden rakentamiseksi sinun on tutustuttava jonkun luonteeseen ennen kuin alastomaksi alastut hänen kanssaan. Syy on osittain aivojemme vika. Kun olemme harrastaneet seksiä jonkun uuden ihmisen kanssa, oksitosiini ja dopamiini saavat prefrontaalisen aivokuoren – aivojemme päätöksentekoprosessin – sammumaan. Loogisuus ja rationaalisuus eivät ole jotain, jota ei kannata hylätä minkään suhteen alkuvaiheessa. Siksi himolla on salakavalasti tapana saada sinut huomaamatta punaisia lippuja.

Ne ovat liian transaktionaalisia.

Naiset asettavat nykyään profiiliinsa ”pituusvaatimuksia”, ja miehet pyyhkäisevät oikealle vain houkuttelevista kuvista. Mikä pahinta, useimmissa näkemissäni profiileissa on toivomuslistoja ominaisuuksista, joita he etsivät kumppaniltaan, mutta eivät listaa ominaisuuksia, joita he itse tuovat mukanaan.

Ja aina näyttää siltä, että juuri niillä, joilla on eniten vaatimuksia, on vähiten tarjottavaa. Tämä transaktionaalinen luonne luo oikeutuksen tunteen, joka ei ole omiaan luomaan todellista yhteyttä.

Tutkimusten mukaan on myös todennäköisempää tavata narsisti deittisovelluksessa. Ja narsistit ovat pahamaineisia siitä, että he tekevät jokaisesta suhteesta liiketoimen.

Miksi deittisovellukset eivät toimi?

Kuinka saada deittisovelluksista kaikki irti?

Huolimatta deittisovelluksia koskevista synkistä tutkimuksista on olemassa keinoja, joilla voit estää nettideittailua imemästä sieluasi. Kaiken kaikkiaan, jos haluat deittisovelluksen toimivan sinulle, sinun on opittava, miksi ne eivät toimi monilla.

1. Ole tietoinen siitä, että liian monet vaihtoehdot eivät aina tuota onnea. Jos löydät ystävällisen, viisaan, emotionaalisesti kypsän ihmisen, joka saa sinut myös nauramaan ja saamaan sinut suorastaan himokkaaksi… pidä kiinni molemmin käsin.
2. Tarkastele mahdollisia kumppaneita ihmisinä, älä profiileina. Vetovoimaa ei voi mitata pikseleissä ja hahmoissa. Ihmiset ovat paljon monimutkaisempia.
3. Ota riski romantiikan suhteen. Ota puhelimesi pois ja tapaa (turvallisesti). Mutta ole kiltti, jätä esiseulonta jutut pois ja tutustu toiseen vanhanaikaiseen tapaan – kiinnittämällä huomiota. Laiska deittailu tappaa läheisyyden.
4. Kun tapaatte ja rakastutte, kertokaa söpö taustatarinanne. (Tapasin kaikki exäni ”kirjakaupassa”.) Onnellisesta rakkaustarinastasi tulee todellisuutesi.
5. Lopuksi, jos tavoitteenasi on löytää kumppani eikä se tapahdu deittisovelluksen kautta, nouse siitä pirun vuoristoradasta ja etsi toinen tapa tavata joku. Ethän jatkaisi surkeaan ravintolaan menemistä, jos et pidä ruokalistasta? Älä siis maksa tuotteesta, joka ei tyydytä sinua.

Artikkelin ”Miksi deittisovellukset eivät toimi” on kirjoittanut Carlyn Beccia.

Miksi deittisovellukset eivät toimi?

Haluatko löytää seuraa?

Kokeile Sinkkutapahtumien täysin ilmaista seuranhakua. Saat ehdokkaita sähköpostiisi kerran viikossa ja viestittely tapahtuu turvallisesti seurahaun sisällä; sinun ei tarvitse paljastaa sähköpostiasi. Kun joku ottaa Sinuun yhteyttä saat siitä ilmoituksen sähköpostiisi ja pysyt aina ajantasalla.

Viestittele ja etsi ilmaiseksi ja rajoituksetta. Syvällinen väylä löytää seuraa ilman algoritmeja – sinä johdat ja sivusto tukee sinua täysin. Meille et ole menetetty asiakas jos löydät seuraa, vaan onnekas sinkku.