Tervetuloa Sinkkutapahtumien matkalle Ukrainaan, Vinnitsaan!
Lähtö oli maanantaina 19.7. Lähtöä edeltävistä vaiheista myöhemmissä postauksissa.
Matkalle Ukrainaan
Lähdimme Hangosta rahtilaivalla Gdyniaan, Puolaan. Matka-aika oli 21h eli juuri sopiva. Keli oli erittäin tyven. Kulkuneuvona on Nissan Primera farmari 2005, joka jää Ukrainaan. Auto on täyteen lastattu.
Matkustajia koko laivassa oli 4 ja hytit olivat isoja, normihotellihuoneen tasoa. Toisaalta palveluita ei liikaa ollut eli huoneen lisäksi ruoka-/kahvihuone ja laivan ulkokansi.
Juttelimme kaikki aikamme kuluksi. Suomalainen rekkakuski oli tuomassa sulaa suklaata Suomesta Fazerilta Puolaan pakattavaksi, koska Suomessa kapasiteetti ei riitä. Tiesitkö, että suklaata voi pitää 60C sulana 2 päivää laadun kärsimättä?
Puolalainen taas oli hakemassa Suomesta Pasia eli Panssari-Sisua lavetilla. Se tulee Puolaan ukrainalaisten sotilaiden harjoittelukäyttöön eikä sitä saanut kuvata. Minä kiltti suomalainen noudatin sääntöjä.
Ruoka kuului matkan hintaan ja se oli rekkamieskamaa eli rasvaista ja tukevaa. Mutta hyvää. Pitkän linjan vegeruokailija joutui tinkimään periaatteistaan, koska valittavana oli ruuan roskiin heittäminen ja vegeilystä tinkiminen. Valinta oli jälkimmäinen. Filippiinohenkilöstö puhui englantia.
Gdyniassa kyrsiinnyin lähes täydelliseen opasteiden puuttumiseen. Onneksi en ole rekkakuski ja kiireaikataululla.
Moottoritiellä matka sujui, EU-rahoilla tehdyt päätiet ovat erinomaisia. Matkalla oli yksi maksullinen tieosuus, kustannus 7e.
Nissanin vakionopeussäädin oli hieno asia, toimimaton ilmastointi ei. Ulkolämpötila oli saapuessa 30C ja nousi 32 asteeseen. Alle kolmenkympin päästiin vasta iltakahdeksalta.
Bensa
Bensa maksaa täällä noin 7,5 zlotyä per litra ja 1 euro on noin 4,2 zlotyä. Vaikka se on halvempaa kuin Suomessa, ei bensaa haluta tuhlata. Nopeuden pudotus täyteen lastatulla autolla 105km/h:sta 95km/h:iin laski keskikulutusta peräti 2 litraa!
Enpä sitten pahemmin ohitellut henkilöautoja, rekkoja sitäkin enemmän. Suhisijoita eli autoja, jotka vain suhahtivat ohi, riitti. Yleisin suhisija oli BMW ja toiseksi yleisin Audi, mikä tuskin yllättää. Autokanta moottoritiellä on selvästi Suomea uudempaa, kylissä tilanne taitaa olla toinen.
Pysähdys ja mihin se johti
Autobahnilla ajaminen on puuduttavan tylsää ja Lublinia, viimeistä isoa kaupunkia ennen rajaa, lähestyessä tuli yöpyminen mieleen. Niinpä pysähdys huoltoasemalle 25km ennen Lublinia tutkimaan majoitusvaihtoehtoja ja moottorin sammutus.
Se oli virhe. Kun klo 21.30 26e/yö löytyi majoitus, auto ei käynnistynyt. Arvelin, että jotain on ylikuumentunut, avasin konepellin ja annoin koneen jäähtyä. Odottelin ja yritin starttia useaan otteeseen. Ei vaikutusta.
Klo 24 totesin, että se siitä ja ei muuta kuin torkkumaan penkille istuma-asennossa. Penkin kallistaminen ei onnistunut tavaroiden takia. No, onneksi lämpötila oli laskenut nukkumiskelpoiseksi.
Aamulla aloin pohtia tilannetta. Ainoa keksimäni mahdollisuus oli pitkä startti, koska kone pörähteli startatessa. Ostin huoltoasemalta starttikaapelit, avasin konepellin ja aloin yrittää kommunikaatiota muiden autoilijoiden kanssa saadakseni lisävirtaa. En halua startata omaa akkuani tyhjäksi.
Useamman kyselyn jälkeen ystävällinen puolalainen kolmikymppinen mies tuli itse kysymään, tarvitsenko sähköä. Uudet akkukaapelini roikkuivat maassa eli johtopäätöksiä tilanteesta oli helppo tehdä. Sen jälkeen meitä tuli katsomaan toinen, vähän nuorempi paikallinen mies.
Yritimme kovasti pitkää starttia, mutta moottori ei ollut ystävämme. Sitten nuorempi miehistä antoi autokorjaamon numeron. Nyt odottelemme hinausautoa.
Tarina Matkalle Ukrainaan jatkuu, kohteena Vinnytsia. Pysy kanavalla!
Terveisin,
Juha
0 kommenttia